Lukusuunnitelmia ja epäonnistunut kirjastolakko

Rakastan kirjastoja ja käytänkin kotikaupunkini isointa kirjastoa melko ahkerasti. Kirjaston kirjat tuntuvat kuitenkin usein syrjäyttävän oman hyllyn kirjat, vaikka siellä omassakin hyllyssä olisi paljon mielenkiintoista luettavaa (ja lisää tulee vähän liiankin usein). Olin suunnitellut, että pitäisin pienen tauon kirjaston käytöstäni - mutta pieleenhän se meni jo heti alkuunsa. Nimittäin tänään eksyin kuin vahingossa kirjastoon. Mukaan tarttui 5 kirjaa, joista 2 oli etukäteen suunniteltuja lainoja. Olisin halunnut lainata vielä Virginia Woolfin Mrs Dalloway -kirjan, koska Michael Cunninghamin Tunnit löytyy omasta hyllystäni. Ajattelin, että saisin Tunneista ehkä enemmän irti, jos olisin ensin lukenut Woolfin kirjan. Woolfia löytyi kyllä hyllystä, mutta ei juuri tätä kyseistä teosta. 

Kirjastoreissusta inspiroituneena ajattelin tehdä tällaisen pienehkön lukusuunnitelma-postauksen. Yleensä en kyllä suunnittele lukemisiani mitenkään supertarkasti etukäteen, mutta nämä tänään lainaamani kirjat kiinnostavat kaikki todella paljon. Varailen kirjastosta paljon kirjoja, mutta rakastan myös sitä tunnetta, kun törmää sattumalta johonkin kirjaan, jonka on jo kauan halunnut lukea. Ihanaa, että löytyi taas mielenkiintoista luettavaa, toivottavasti nämä ovat hyviä!

Sini Helmisen Veden vallassa -kirja oli minulla jo ennen tämän päivän kirjastoreissua lainassa. Luenkin sitä parhaillaan, aloitin eilen illalla ennen saunaa. Alku on ollut hieman nihkeä ja tuntuu, että minulla on sen kanssa samanlaisia käynnistymisvaikeuksia kuin Väkiveriset-sarjan aiemmissa osissakin. Sanon nyt ehkä vähän ikävästi, mutta jotenkin tuntuu, että Helmisen kirjojen alut ovat aina vähän tylsiä. Toivottavasti tämä nyt paranee loppua kohden.

Kazuo Ishiguron Ole luonani aina on ollut lukulistallani jo vaikka kuinka kauan. Usein aloitan itselleni entuudestaan tuntemattomaan kirjailijaan tutustumisen hänen esikoisteoksestaan. Se ei välttämättä aina ole se paras mahdollinen ratkaisu. Tätä kirjaa on kehuttu kovasti ja kun se nyt kirjastossa kerrankin vastaan tuli, niin en voinut vastustaa kiusausta ja lainasin sen. Hieman näyttää kyllä paksulta. Toisaalta paksut kirjat - kaikessa pelottavuudessaankin - kiehtovat minua. (Tarkistin myöhemmin kirjan sivumäärän: alle 400 sivua. Kirja vain näyttää paksummalta.)

Juha Itkosen Ihmettä kaikki ei ehkä käsittele itselleni ajankohtaista aihetta, vaikka toki kiinnostavalta vaikuttaakin. Luen kotimaisten mieskirjailijoiden kirjoja kuitenkin harmittavan vähän ja olen lukenut joskus jostain kehuvia arvioita tästä kirjasta, joten päätin sen itsekin sitten lainata. Itkosen kirja oli vähän sellainen villikortti, hetken mielijohteesta lainattu.

Susan Fletcherin Meriharakat olin suunnitellut lainaavani jo ennen kirjastoon menemistäni. Onneksi se sieltä myös löytyi. Ja itseasiassa siellä kirjaston hyllyssä olisi ollut kaikki muutkin Fletcherin kirjat. Mutta minä aloitan tästä. Ainakin Cats, books & me -blogin Kirsi on tykännyt muutamasta lukemastaan Fletcherin kirjasta ja myös blogannut niistä.

Joyce Carol Oatesin Kosto: rakkaustarina on myös ollut lukulistallani jo kauan. Oatesin tuotantoon olen halunnut muutenkin tutustua jo pitkään ja tämä kyseinen kirja on ollut ainakin kerran aiemminkin minulla lainassa. Päätin aloittaa kirjailijan tuotannon lukemisen juuri tästä teoksesta, koska se on huomattavasti lyhyempi kuin monet muut hänen kirjansa.

Marjane Satrapin Persepolis-sarjakuvan ensimmäinen osa oli toinen niistä kirjoista, jotka minulla oli lainassa jo ennen tämän päivän kirjastoreissua. Luultavasti tämä pääsee lukuvuoroon Sini Helmisen kirjan jälkeen.

Noelle Stevenson, Grace Ellis, Brooke Allen & Shannon Watters: Lumberjanes - Beware of the kitten holy. Tässä yksi tämän päivän herätelainoista. Lumberjanes-sarjakuvaa oli vino pino kirjaston hyllyssä ja koskapa olen halunnut tähän tutustua jo kauan, niin nappasin ekan osan mukaani. Jotenkin minulle on ollut vain aina vähän epävarmaa, että mikä on sarjakuvan ensimmäinen osa. Mutta ilmeisesti se on tämä.

Sofi Oksasen Baby Jane on ollut tarkoitus lukea jo kauan. Puhdistuksesta pidin kyllä, vaikka en rakastanutkaan. Siitä asti olen halunnut lukea Oksasen muutakin tuotantoa ja tämä kyseinen kirja löytyy omasta hyllystäni. Aloitinkin tätä itseasiassa noin viikko sitten, kun vietin ensimmäistä yötä uudessa kodissa ja silloin kesken oleva kirja oli vielä vanhassa kodissa. Jospa tämä tulisi luetuksi vielä elokuun aikana, kun en sitä Muumilaakson lukuhaasteeseen tavoitteestani huolimatta saanut luettua.

Stephen Kingin The Gunslinger on Musta Torni -sarjan ensimmäinen osa. Tämä olisi julkaisujärjestyksessä seuraava King, joka minun täytyisi lukea. Mutta kun vähän pelottaa. Moni ei ole pitänyt nimenomaan tästä ensimmäisestä osasta, vaikka loput sarjan kirjat olisivatkin miellyttäneet.

Annamari Marttisen Veljeni vartija on itseasiassa äitini kirja ja ollut minulla lainassa valehtelematta jo ainakin vuoden ajan. Mikään kiire palautuksella ei sinänsä ole, koska äitini on tämän jo lukenut. Mutta pitäisihän minunkin saada tämä luettua jossain vaiheessa.

Hanya Yanagiharan Pieni elämä, tämä pelottava järkäle. Myöskin on äitini kirja. Ja minäkin haluan tämän kovasti lukea, mutta siihen tarttuminen on jotenkin aika vaikeaa. Ensinnäkin, kirja on lähes 1000-sivuinen. Ja toisekseen, entä jos en tunnekaan mitään? Moni on itkenyt silmät päästään Pienen elämän takia, joten minä pelkään, etten liikutu ollenkaan. Itken kirjoja lukiessani harvoin ja tällä teoksella olisi potentiaalia koskettaa minut kyyneliin asti. Mutta entä, jos tuntuukin vain siltä, että tällä kirjalla on haluttu järkyttää ja itkettää vain silkan järkyttämisen ja itkettämisen takia? En haluaisi saada sellaista tuntemusta. Varsinkaan, kun kirja on kuitenkin todella paksu.

❀❀❀

No niin, siinäpä vähän kirjoja, jotka haluaisin lähiaikoina saada luettua! Onko pinoissa jotain sinun lempparikirjojasi? Entäpä jotain, mistä minun kannattaisi aloittaa? Vai kannattaisiko joku näistä kirjoista jättää ihan suoraan lukematta?

Seuraavassa postauksessa onkin sitten taas kirja-arvion vuoro. Minulla on pari kirja-arviota luonnoksissa kirjoitettuna ja luultavasti julkaisen ne vielä tämän viikon aikana. Tai sitten ensi viikon alussa.


Kommentit

  1. Ishiguron kirja Ole luonani aina on hyytävän hyvä! Luin sen taannoin tietämättä oikeastaan mitään siitä, mistä se edes kertoo joten kirja osoittaitui melkoiseksi ylläriksi. Baby Jane on mielestäni lukemistani Oksasen kirjoista heikoin, mutta ihan luettava se on. Minulla on tuo Marjane Satrapin Persepolis itselläni parhaillaan luvussa. Hieman kestää sen lukeminen, kun luen muuta aina välissä. :D

    Pienestä elämästä tekee mieli sanoa, että se on yhtä pitkitettyä itkuvirttä tyylillä rakenna ja romuta. Muovinen tekodraama. Mutta moni on siitä tosiaan pitänyt, joten vaikea sanoa miten sen kukin kokee.

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla! Saatoin ehkä hitusen vahingossa spoilaantua tuosta Ishiguron kirjasta, vaikka olen kuullut, ettei siitä kannata tietää kovinkaan paljoa etukäteen. Baby Janen alku vaikutti ainakin ihan hyvältä, kieli oli mielestäni kaunista, mutta ehkä hieman liiankin maalailevaa tai runollista kielikuvinene kaikkineen. Aika eri tyylinen kuin esimerkiksi Puhdistus. Ja joo, tuo Satrapin kirja ei ehkä sovi luettavaksi kovin nopeasti :D Aika paljon tulee infoa pienessä sivumäärässä.

    Tuota vähän pelkäänkin. En tosiaan haluaisi, että kirjasta tulisi sellainen olo, että se kaikki kurjuus on vain kirjoitettu sen takia, että se itkettäisi ja järkyttäisi lukijoita, että se olisi kirjan ainoa tarkoitus. Aivan kuin se olisi kirjoitettu vain rahankiilto silmissä. Se on mielestäni lähtökohtaisesti jo vähän teennäisen oloista. Enkä tiedä, onko kovin realistista, että yhdelle ihmiselle tapahtuu aivan kaikki mahdolliset kamalat ja traumaattiset asiat.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit