Muutama lyhyempi kirja-arvio
Olen viime aikoina huomannut, että yleensä lukemani kirjat ovat 300-400-sivuisia ja harvoin yli 500-sivuisia. Lokakuussa olen lukenut useita alle kaksisataasivuisia teoksia - ja tajunnut lyhyempien kirjojen hienouden. Sinänsä sivumäärällä ei ole merkitystä, kirjan sisältöhän se on se ratkaiseva tekijä. Tässä postauksessa kirjoitan kahdesta lokakuussa lukemastani kirjasta. Kirjat eivät sinänsä ole samankaltaisia tai liity toisiinsa, mutta niputan ne silti nyt tähän samaan postaukseen. Raija Siekkisen Häiriö maisemassa -romaani (Otava, 1994) kiinnitti huomioni lukiessani aiemmin tänä vuonna Joel Haahtelan Katoamispisteen. Siekkisen kirja on siis ollut minulla lainassa jo kerran aikaisemminkin ja olen jopa aloittanut sitä lukemaankin, tosin etenin vain noin 20 sivua. Ehkä lukuhetki ei vain ollut silloin oikea. Nyt kuitenkin innostuin kirjasta uudelleen, kun näin siitä kirjagramissa ylistävän postauksen. Ja olen kyllä tyytyväinen, että luin kirjan. Goodreadsissa romaania kuvataan näin
