Liv Strömquist - Einsteinin vaimo

Einsteinin vaimo

(Einsteins nya fru, 2018)

Sammakko, 2019

139 sivua, pehmeäkantinen, kirjastosta lainattu 

"Miksi Elvis telkesi Priscillan Gracelandiin? Miksi Karl Marx makasi palvelustyttönsä kanssa? Miksi Britney Spears rakastui Keviniin? Entä miksi Albert Einsteinin ensimmäinen vaimo luopui fyysikonurastaan?"

Liv Strömquist (s. 1978) on ruotsalainen sarjakuvataiteilija, jolta on suomennettu neljä teosta. Luettuani tämän Einsteinin vaimon olen lukenut kaikki hänen teoksensa. Strömquistin sarjakuville on tyypillistä feminismi sekä valta-asetelmat ja niissä on useimmiten paljon faktapohjaista tekstiä sekä kannanottoja.

Kirjan takakannen mukaan Einsteinin vaimo kartoittaa naisten historiaa miesten varjossa. Siinä tutustutaan kaikkein kammottavimpiin poikaystäviin ja unohdettuihin tyttöystäviin.

Pakko myöntää, että alan hieman jo kyllästyä näihin radikaalisiin ja provosoiviin sarjakuviin. En koe voivani arvostella tai lukea niitä kovin kriittisesti, sillä en ymmärrä esimerkiksi politiikasta juuri mitään. Mutta olisi silti ihan hyvä tietää vähän enemmän, että mitä lähteitä Strömquist on teoksissaan käyttänyt. Sarjakuvissa on kuitenkin tiukkoja väitteitä ja asioita, joten haluaisin kyllä tietää hieman tarkemmin, että mikä on faktaa ja mikä taiteilijan vapauksia.

Esimerkiksi sarjakuvassa, jossa listataan "Maailmanhistorian järkyttävimpiä poikaystäviä" laulaja Sting on sijalla 5. Kappaleen Every Breath You Take väitetään kertovan siitä, miten Sting vainosi entistä tyttöystäväänsä ja että laulussa on mukaansatempaavassa biitissä uhkauksia toisensa perään. Olen itse kuullut biisin joitain kertoja ja en nyt kyllä ihan allekirjoita tätä teoriaa. Toki en tiedä, onko sillä faktaperustaa vai onko kyseessä vain Strömquistin oma tulkinta. Itse olen aina pitänyt laulua jonkinmoisena rakkauslauluna.

Eli en ole kaikesta Strömquistin kanssa samaa mieltä tai niele kaikkea purematta. Varmasti hän on tehnyt tätäkin sarjakuvaansa varten paljon taustatyötä, en sitä epäile. Olen silti huomannut, että kaksi hänen sarjakuvaansa olen arvioinut 4 tähdellä ja kaksi muuta 3 tähdellä, eli jokaisesta en ole pitänyt ihan niin paljoa (ja jokaisessa on ollut provosoivia ja itsessäni erimielisyyksiä herättäviä juttuja). Ja tämä oli valitettavasti toinen niistä 3 tähden sarjakuvista.

Ehkä sitten olen vain liian tympiintynyt. Mutta hauskaksikaan tarkoitetut sarjakuvat eivät kirvoittaneet minussa naurua tai edes sen suurempaa huvitusta.  

Kyllähän piirrostyyli on kaikessa kömpelyydessään persoonallisen erottuvaa ja mukavaa katseltavaa. Pidän siitä, että sarjakuvat on tehty taidokkaasti, mutta pidän myös rennomman pelkistetystä tyylistä. Plussaa siitäkin, että osassa sarjakuvista on käytetty myös värejä, vaikka suurin osa onkin mustavalkoisia.

Kaiken kaikkiaan historiallisena, sarjakuvan muotoon kirjoitettuna tietokirjana tämä on ihan mukava. Sarjakuvamuodossa esitetyt faktat eivät tunnu aivan niin uuvuttavilta, kuin luettaessa paksuhkoa tiedekirjaa.

Tämä sattuukin olemaan viimeinen kesäkuussa lukemani kirja, jonka sain loppuun kesäkuun viimeisenä päivänä. Kesäkuu ei ollut aivan niin hyvä lukukuukausi - ei määrällisesti eikä laadulliseti - kuin vaikkapa pari aiempaa, mutta aina ei voi voittaa :)

Arvosana: ★★★