Elizabeth Acevedo - Kaikilla mausteilla
(With the Fire on High, 2019)
Karisto, 2020
Suomentanut Leena Ojalatva
337 sivua, kovakantinen, kirjastosta lainattu
Elizabeth Acevedolta on ilmestymässä suomeksi uusi kirja tänä keväänä, Maata jalkojen alle, joka on säeromaani - aivan kuten aiemmin lukemani Runoilija X. Uutuutta odotellessani päätin lukea Acevedon toistaiseksi ainoan perinteiseen muotoon kirjoitetun romaanin. Kerrankin muuten sellainen kirjailija, joka on kirjoittanut vasta muutaman teoksen (toisin kuin esimerkiksi lempikirjailijani Stephen King, jonka runsaan tuotannon kanssa meinaa välillä iskeä epätoivo). Eli on vielä helppoa pysyä mukana ja lukea koko tuotanto :D
Kaikilla mausteilla kertoo 17-vuotiaasta Emoni Santiagosta; high school-opiskelijasta, pikaruokalan työntekijästä ja pienen tytön äidistä, jonka sukujuurissa on afrikkalaista ja latinoa. Luokkatovereiden suunnatessa katseensa ja ajatuksensa tulevaisuuteen, ovat Emonin vaihtoehdot rajalliset. Keittiö on ainoa paikka, jossa hän voi päästää irti huolistaan ja tehdä sitä, mitä rakastaa ja missä on todella hyvä. Emoni asuu isoäitinsä kanssa, joka sanoo, että Emonilla on "taikakädet", maistuvathan hänen ruokansa taivaallisilta ja saavat lähes kyyneleet silmiin. Sitten koulussa alkaa ruoanlaittokurssi, jolle Emoni haluaa osallistua, vaikka hänellä ei ole rahaa kurssiin sisältyvään Espanjan opintomatkaan. Gastronomiakurssin myötä Emonille kuitenkin aukeaa uusia mahdollisuuksia lähipiirin ja inspiroivan opettajan kannustuksella.
Koulussa valmistaudutaan hakemaan yliopistoihin, mutta onko se sitä, mitä Emoni haluaa? Hän ei ole koskaan ollut erityisen hyvä koulussa tai kirjoista lukemisessa. Kouluaineet, joissa saa tehdä käsillään asioita, ovat puolestaan kuin luotuja Emonille. Kirjassa ei sanota suoraan, että Emonilla olisi oppimisvaikeuksia, mutta asiasta on kyllä viitteitä rivien välissä. Tätä - aivan kuten Emonin teiniäitiyttäkään - ei alleviivata liikaa, vaan ne tuntuvat luonnolliselta osalta kirjaa ja Emonin hahmoa. En ole lukenut kovinkaan monia teiniäitiyttä käsitteleviä kirjoja ja pidinkin siitä, että tässä kirjassa kuvattiin elämää nimenomaan lapsen syntymän jälkeen. Monestihan teiniäitiyttä käsittelevät kirjat kuvaavat sitä, kun päähenkilö saa tietää olevansa raskaana ja päättää joko pitää lapsen tai tehdä abortin - yleensä tuo jälkimmäisempi vaihtoehto on se tavallisempi. Moni muu on kehunut kirjaa tästä samaisesta asiasta ja minustakin tällainen on kivaa vaihtelua.
Yleensä en pidä puhekielisesti kirjoitetuista kirjoista, mutta tässä kirjassa puhekielisyyteen tottui nopeasti. Se tosin myös jotenkin korosti esimerkiksi Emonin ja aikuisten ikäeroa ja elämänkokemusta. Välillä aikuisten puhetyyli tuntui kyllä jotenkin... kömpelöltä. Ja aikuiset muutenkin tuntuivat hieman teennäisiltä. Ehkä se johtui siitä, että ollessaan koulussa ja esimerkiksi parhaan ystävänsä Angelican kanssa Emonilla on tavalliset teini-ikäisten ongelmat, hän ei ole vain teiniäiti.
Kirja käsittelee monia tärkeitä ja koskettavia aiheita. Teiniäitiys, aikuistuminen, rakastuminen, tulevaisuudensuunnitelmat, opinnot, oman tien etsiminen ja löytäminen, mutta toisaalta myös tieltä eksyminen ja harhailu. Miten omalle lapselleen osaa olla äiti, kun on itsekin vasta lapsi - etenkin, kun oma äiti on kuollut ja isää ei juuri tunnu kiinnostavan tyttärensä asiat. Emonin isä Julio kyllä käy välillä kylässä, mutta se tapahtuu hyvällä tuurilla ehkä noin kerran vuodessa.
Emonin elämä ei varsinaisesti ole mitään ruusuilla tanssimista. Isoäidin eläkkeellä ei mitään rantahuviloita ostella ja Emoni on itse tottunut nuoresta alkaen tekemään paljon töitä. Hän haluaa tarjota Emma-tyttärelleen parhaat mahdolliset puitteet ja elämän, jossa on välittäviä ja turvallisia aikuisia ihmisiä. Emman isä Tyrone on kyllä mukana kuvioissa ja Emma menee joka toinen viikko isänsä luokse viikonlopuksi. Tyrone on hyvä isä, mutta hyvä kumppani hän ei ole. Emoni tietää, että Tyrone deittailee milloin ketäkin. Silti Tyrone kritisoi Emonia heti, jos on pieniäkin merkkejä siitä, että hän tapailee jotakuta toista miestä. Ja Emoni ja Tyrone eivät ole edes yhdessä. Myös Tyronen äiti on todella epämiellyttävä henkilö. Hän ei ole koskaan pitänyt Emonista ja tarjoutui jopa maksamaan tälle abortin, kun sai tietää Emonin olevan raskaana. Ja silti hän olisi valmis viemään huoltajuusasiat oikeuteen asti, jotta Emman huoltajuus siirtyisi Tyronelle.
Suosittelen tätä kirjaa kyllä ihan kaikille. Nuorten kirjaksi se ei ole liian teinimäinen ja antaa varmasti ajattelemisen aihetta myös hieman vanhemmille lukijoille.
Helmet 2021 -lukuhaasteessa laitan kirjan kohtaan 44. Kirjassa on reseptejä. Kirjaa lukiessa teki aina mieli syödä... :D Tarkoituksenani oli kokeilla kirjassa esiteltyjä reseptejä, mutta ainakaan vielä en ole sitä tehnyt.
Arvosana: ★★★★
Luettu muualla:
Kirjapöllön huhuiluja
Siniset helmet
Kommentit
Lähetä kommentti