Sarjakuvia

Yhdistän taas tuttuun tapaan tähän saman postaukseen kaksi eri sarjakuvaa. Niille on yhteistä se, että molemmissa on LGBT-teemoja ja omalla tavallaan myös piirrostyyli on samankaltaista.

Kevin Panetta & Savanna Ganucheau: Bloom
(First Second, 2019)
Ei suomennettu
368 sivua, pehmeäkantinen, kirjastosta

Bloomin olen halunnut lukea jo jonkin aikaa. Tällä sarjakuvalla on Goodreadsissa (tällä hetkellä ja tätä tekstiä kirjoittaessani) keskiarvosanana 4,08 tähteä, joten suurin osa on tykännyt tästä. Ja niin tykkäsin minäkin.

Lukio on ohi ja Ari työskentelee perheensä leipomossa. Hän soittaa hippityylisessä bändissä ystäviensä kanssa ja haluaisi vain kuollakseen muuttaa johonkin isoon kaupunkiin. Arin pitäisi kuitenkin saada isänsä suostuteltua siihen, että hän lopettaisi työt perheleipomossa. Kun sitten haastatellaan mahdollisia uusia työntekijöitä leipomoon, Ari tapaa Hectorin, joka on helposti lähestyttävä poika, joka rakastaa leipomista yhtä paljon kuin Ari sitä pakenee. He tutustuvat ja lähenevät leipäkasojen keskellä ja rakkaus on valmis puhkeamaan kukkaan... Ellei Ari pilaa kaikkea. 

Sarjakuvan takakannessa kerrotaan sen kuvastavan hyvin nuorta rakkautta, jossa tekemillämme valinnoilla voi olla kamalat seuraukset, mutta rakastamamme ihmiset voivat auttaa meitä kasvamaan. Nyt sarjakuvan luettuani voisin kyllä melko hyvin allekirjoittaa tämän kuvauksen.

Bloom on kauniisti kuvitettu ja kerrottu tarina rakkaudesta, ystävyydestä, aikuistumisesta ja oman paikan etsimisestä sekä sen vaikeudesta. Aikuiseksi kasvaminen ja itsenäistyminen sekä vastuun ottaminen eivät ole helppoja asioita. Ja vieläpä, kun läheiset ihmissuhteet muuttavat muotoaan siinä sivussa. 

Arin ja Hectorin välillä oleva jännite on käsin kosketeltavaa, eikä tunnu ollenkaan teennäiseltä. Minä halusin, että heille käy hyvin - sekä yhdessä että erikseen. He ovat molemmat omia persooniaan, mutta Ari vaikuttaa hieman epävarmemmalta ja siltä, että aikuistuminen tuottaa hänelle enemmän henkisiä kasvukipuja. Hän haluaisi jo itse päättää omasta elämästään ja asioistaan, mutta toisaalta tuntuu myös pelkäävän jäävänsä yksin (kukapa meistä ei toisaalta pelkäisi). 

Sarjakuvassa on paljon herkullisia leivontakohtauksia ja leivonta on muutenkin iso osa tarinaa. Tykkään siitä, että sarjakuvissa - ja kirjoissa ylipäänsä - on välillä jokin selkeä iso teema, vaikkapa juurikin ammatti, joka jatkuu läpi tarinan, mutta ei kuitenkaan määritä tai hallitse aivan kaikkea. Tässä tarinassa leivonta oli ujutettu osaksi Arin elämää juuri täydellisellä tavalla.

Pidin Bloomista kovasti. Se on näennäisesti kevyt ja nopea luettava, mutta sisältää silti hieman vakavampiakin sekä monia ihmisiä koskettavia aiheita. Esimerkiksi kasvamiseen ja aikuistumiseen liittyvä pelko ja epävarmuus ovat hyvinkin samaistuttavia asioita ja herättävät ahdistavia tuntemuksia.

Arvosana: ★★★★★

Tillie Walden: Spinning
(First Second, 2017)
395 sivua, pehmeäkantinen, kirjastosta lainattu

Tillie Walden (s. 1996) on amerikkalainen sarjakuvakirjailija, joka rakastaa kissoja, arkkitehtuuria sekä nukkumaan menemistä iltakahdeksalta joka päivä. Spinning on hänen omaelämäkerrallinen sarjakuvansa taitoluistelusta, mutta se on kertomus myös paljon muusta.

Tillie on luistellut koko ikänsä, herännyt kello 4 aamuisin vain mennäkseen tunnollisesti luisteluharjoituksiin. Ja koulun jälkeen on vielä toiset harjoitukset. Paljoa ei siis tunnu vapaa-aikaa jäävän ja Tillie alkaa lopulta väsyä. Hän on myös lesbo, mutta ei ole kertonut seksuaalisesta suuntautumisesta kenellekään. Spinning on sarjakuva taitoluistelusta, identiteetin ja oman seksuaalisuuden löytymisestä sekä teini-iän myrskyistä. 

Näiden sarjakuvien piirrostyyli on tietyllä tavalla samankaltaista, kuten jo tämän postauksen alussa mainitsin. Ne on myös alunperin julkaissut sama kustantamo, First Second.

Täytyy myöntää, että jotenkin odotin tältä sarjakuvalta ehkä hieman enemmän. Ja kyllähän tämä on hyvä ja ajatuksia herättäväkin, mutta jäi hieman kädenlämpöiseksi. Olisin ehkä toivonut, että tarinassa olisi ollut enemmän romanssinpoikasta. Taitoluistelu kulkee mukana läpi tarinan ja tavallaan sarjakuvassa kuvataan Tillien jokapäiväistä elämää sekä taitoluistelun herättämiä tunteita useamman vuoden ajalta. Taitoluistelun maailma on raadollinen: harjoituksia on usein ja opettajat voivat olla hyvinkin tiukkoja ja vaativia.

Mitään sen suurempia tunteita Spinning ei vain herättänyt. Olen kuitenkin tyytyväinen, että luin tämän, mutta luultavasti lukukokemus haihtuu ja unohtuu melko nopeasti. Kiva pieni välipalakirja, jonka lukee nopeasti.

Arvosana: ★★★½