Runoja

Olen viime aikoina innostunut runoudesta toden teolla ja lukenutkin maaliskuun lopulla sekä maalis-huhtikuun vaihteessa kasoittain runoteoksia. Kaikista niistä tuskin tulen erikseen postausta kirjoittamaan, mutta tässä postauksessa kirjoitan muutamasta lukemastani teoksesta. Kaikista niistä pidin keskivertokirjaa enemmän ja yksi sai jopa täydet 5 tähteä Goodreadsissa. Alan muuten turhautua, kun tuntuu, että annan lähes jokaiselle lukemalleni puolikkaita tähtiä. Niitä kun ei Goodreads harrasta, niin joudun aina pyöristämään ylös- tai alaspäin... :D

Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu - Tutkielma ihmisyyden valtavirrasta
(Sammakko, 2016), kirjastosta lainattu
kirjan kansikuva täältä

Susinukke Kosola (s. 1991) - oikealta nimeltään Daniil Kozlov - on Neuvostoliitossa syntynyt ja anarkistilyyrikoksikin tituleerattu runoilija-kirjailija, joka on muuttanut jo lapsena Turkuun. Avaruuskissojen leikkikalu on hänen toinen runoteoksensa.

En oikeastaan tiennyt, mitä odottaa alkaessani lukea tätä kirjaa. Ja kirjan takakannen suljettuani en ole täysin varma, että mitä edes olin juuri lukenut. Mutta silti jotenkin pidin lukemastani. Runot eivät ehkä olleet sellaisia ns. perinteisiä, vaan vähän vapaampimuotoisia ja pidempiä, ikään kuin ylös kirjattuja havaintoja.

Täytypä pitää Susinuken nimi korvan takana. Ainakin Varisto-runoteos kiinnostaa, kun eräs kirjagrammaaja sitä kovasti hehkutti kirjagramissa.


Till Lindeman: Hiljaiset yöt (In Stillen Nächen, 2013; Johnny Kniga, 2021) & Sata runoa (100 Gedichte, 2020; Johnny Kniga, 2020), kirjastosta lainattu
Suomentanut Jonna Heynke

Till Lindeman (s. 1963) tunnetaan parhaiten saksalaisen Rammstein-metalliyhtyeen laulajana. En ole itse mikään metallimusiikin suurin fani, mutta jotenkin minua silti aina kiinnostaa "julkkisten" kirjoittamat kirjat. Lindeman on kirjoittanut vuosien varrella paljon runoja, mutta lopulta aika harva hänen runoistaan on päässyt Rammsteinin laulujen sanoituksiksi.

"Ei kyyneleitä voi vedestä silmin erottaa
ei niiden makua hukkuva tuntea saa
ne toisiin kyyneliin sekoittuu
kun kohti meren pohjaa vajoaa."

Suurin osa runoista on melko synkän sävyisiä. Mukana on myös paljon ihmiseritteitä, seksiä sekä himoa ja mahtuupa joukkoon myös joitain humoristisiakin runoja. Esimerkiksi Sata runoa -teoksesta mieleen jäi lyhyt, tyyliltään toteava runo siitä, miten omenaa ei pysty syömään äänettömästi. Molemmissa teoksissa on Matthias Matthiesin kuvitusta, joka omalta osaltaan ehkä vaikuttaa lukijan tulkintoihin runoista ja niiden sanomasta. Kuvituksen ei kuitenkaan ole ilmeisesti tarkoitus varsinaisesti viedä lukijan tulkintoja tiettyyn suuntaan, mutta kyllähän mustat rivot kuvat, joista lähes jokaisessa on ihmisen sukupuolielimet, sen vähän väistämättä tekevät.

Amanda Lovelace: The Witch Doesn't Burn In This One (Andrews McMeel Publishing, 2018) & The Mermaid's Voice Returns In This One (Andrews McMeel Publishing, 2019), kirjastosta lainattu
kirjojen kansikuvat täältä ja täältä

Amanda Lovelace (s. 1991) on amerikkalainen runoilija, joka nousi kuuluisuuteen Tumblriin ja Twitteriin postaamistaan feministisistä runoista. The Witch Doesn't Burn In This one kuuluu runotrilogiaan, jonka ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Tässä prinsessa pelastaa itsensä, jonka olen myös lukenut ja josta pidin paljon. 

Amanda Lovelacen runoista tulee vähän mieleen Rupi Kaur, tosin itse pidän ehkä hitusen enemmän Locelacen runoudesta. Muistaakseni Rupi Kaurkin taisi nousta julkisuuteen juurikin someen postaamistaan runoista, eli siltäkin osalta nämä runoilijat ovat aika samankaltaisia.


Runojen teemoissa näkyvät esimerkiksi kehopositiivisuus, itsetunto ja sen kehittäminen, traumat ja niiden kanssa selviytyminen, ihmissuhteet ja muihin ihmisiin luottaminen, kun on menneisyydessään kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kaikki kolme runoteosta kuuluvat Women Are Some Kind of Magic -runotrilogiaan ja vaikka pidin kaikista, niin ensimmäinen oli paras ja viimeisen kohdalla jo vähän kyllästytti, sillä runot alkoivat hieman toistaa itseään.

Toivon kyllä, että loputkin tämän runotrilogian osat suomennetaan, jotta niiden pariin pääsevät sellaisetkin suomalaiset lukijat, jotka vierastava englanniksi lukemista. Luultavasti aion myös itse tutustua muuhunkin Lovelacen tuotantoon tulevaisuudessa.


Souad Al-Sabah: Alussa oli nainen 
Suomentanut Sari Kuustola, kirjastosta lainattu

Souad Al-Sabah (s. 1942) on kuwaitilainen kirjailija-runoilija, jolla on myös ekonomistin tutkinto Kairon yliopistosta sekä tohtorintutkinto Surreyn yliopistosta. Häneltä on suomennettu vain tämä yksi teos, mikä on vähän harmi - mielelläni olisin lukenut lisääkin.

"Minun tunteillani ei ole talviaikaa
eikä kaipauksellani kesäaikaa
Kaikki maailman kellot käyvät samaa aikaa
silloin kun tapaan sinut
ja lakkaavat käymästä yhtaikaa
silloin kun 
otat takkisi ja lähdet pois."

Al-Sabahin runoissa toistuva teema on rakkaus ja rakastaminen, mutta myös naisen huono asema yhteiskunnassa, jossa miehet hallitsevat ja naisia sorretaan. Pelkästään rakkaudesta puhuminen on suorastaan häpeällistä, eikä naisilla ole juurikaan sananvaltaa.

Al-Sabah kirjoittaa ja sanoittaa rakkauden herättämät tuntemukset jotenkin niin kauniisti ja elävästi, että hänen tekstiään on ilo lukea. Hän on taitava kirjoittaja, enkä ole varmaan ihan hetkeen lukenut näin kauniita runoja.

"Ei ole demokratiaa se
että mies sanoo mielipiteensä politiikasta
ilman että kukaan häntä vastustaa
Demokratiaa on se että nainen sanoo
mielipiteensä rakkaudesta
ilman että kukaan tappaa häntä!"

Runojen suomenkielisten käännösten rinnalla kulkevat myös alkuperäiset arabiankieliset versiot. Pidin tästä ratkaisusta, vaikka en itse arabiaa osaakaan. 

~~~~~

Ehkä tässä olisi nyt runoutta kerrakseen vähäksi aikaa, tosin olen taas jo varaillut kirjastosta pari runoteosta. Eiköhän suhtautumiseni runouteen ole siis muuttunut pysyvästi positiivisempaan suuntaan, mikä on ihan mahtavaa. Se on mielestäni yksi kirjallisuuden ja lukemisen parhaista asioista: että poistuu mukavuusalueeltaan ja kokee sen hyväksi asiaksi.

Kommentit

  1. Vau, siinäpä monta lupaavan kuuloista runoteosta! Erityisesti alkoi kiinnostaa tuo Lovelace ja Al-Sabah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molempia kirjailijoita voin kyllä lämpimästi suositella! Lovelaceltahan on ilmestynyt myös muita runoteoksia kuin tuo trilogia.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit