J. K. Rowling - Siuntio Silosäkeen tarinat

Siuntio Silosäkeen tarinat  
(Tales of Beedle the Bard, 2007)
Gummerus, 2009
98 sivua, kovakantinen, lainattu kirjastosta

Vielä olisi muutama näitä maaliskuussa luettujen kirjojen postauksia tulossa. Sen takia olenkin nyt päivittänyt tätä blogia todella aktiiviseti, koska haluan saada arviot alta pois, jotta tämä blogikin olisi ajan tasalla lukemisistani uutuudenviehätys on toinen syy. Olen lukenut kaikki Harry Potter -sarjan kirjat, mutta luin ne vasta aikuisiällä. Nyt luen - tai no, kuuntelen - niitä uudelleen äänikirjoina ja sain juuri päätökseen Salaisuuksion kammion. Niistä en kuitenkaan tänne blogiin arvioita aio kirjoittaa.

Siuntio Silosäkeen tarinat sisältää 5 pientä kertomusta. Viimeinen niistä, Tarina kolmesta veljeksestä, on tuttu jo Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset -kirjasta. Kuvitukset on tehnyt itse J.K. Rowling - ja riimuista englannintanut Hermione Granger. Olen jo kauan halunnut lukea tämän, koska Harry Potter -sarjaa lukuunottamatta en ole lukenut mitään sarjaan liittyviä oheisteoksia. Enkä Kirottua lasta. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat sekä Huispaus kautta aikojen ovat kyllä edelleen lukulistallani.

Kirjan sadut ovat lyhyitä, nokkelia ja helposti lähestyttäviä. Niissä kaikissa on jokin pieni opetus lopussa. Jokaisen sadun jälkeen on myös Albus Dumbledoren kommentit ja lisäksi niistä ilmenee vähän uutta tietoa Tylypahkan historiasta. Mielestäni nämä kommenttiosiot ovat myös mielenkiintoista luettavaa.

Pidin kyllä tästä teoksesta. Pakko kuitenkin silti sanoa, että kolmen veljeksen tarinaa lukuunottamatta tarinat tuntuvat hieman väkisin väännetyiltä. Vain kolmen veljeksellä on oikeasti merkitystä Harry Potter -kirjasarjan kannalta. Viimeinen tarina onkin ehkä syy sille, miksen antanut tälle aivan täyttä viittä tähteä. Se on kyllä lempitarinani, mutta tuntuu silti vähän irralliselta kokonaisuutta ajatellen. Toki sain siihen myös lisää syvyyttä, kun se tässä kirjassa kerrottiin kokonaisuudessaan - mielenkiintoinen tarinahan se on.

Kai ajatukseni voisi tiivistää niin, että Kolmen veljeksen tarina tuntui olevan se "oikea" satu, joka haluttiin kertoa, ja muut oli kirjoitettu lähinnä sen takia, että saataisiin aikaiseksi kokonainen kirja. Pieni ja söpö kirja, jonka mielellään lukee kerran, mutta josta tuskin saisin paljoa irti enää toisella lukukerralla.

Arvosana:

Kommentit

Suositut tekstit