Italo Calvino - Halkaistu varakreivi

 

Halkaistu varakreivi 

(Il visconte dimezzato, 1952)

 Tammi, 2004
115 sivua, kovakantinen, lainattu kirjastosta

No niin, nyt onkin sitten jo ensimmäisen oikean kirja-arvostelun aika! Ja btw: luulin aika kauan, että kirjailijan sukunimi on Calviano, i-kirjaimella. Halkaistu varakreivi on Tammen keltaisen kirjaston kirja nro 96.

Tämä kirja ei varsinaisesti ole ihan sellaista kirjallisuutta, mitä yleensä luen. Halusin kuitenkin repäistä ja lainasin tämän eräällä kirjastoreissullani - ja useamman kuukaudenhan tämä yöpöydälläni pyöri, ennen kuin sen kannet avasin.

Medardo di Terralba on arvoisa varakreivi, joka palaa kotiin Turkin sodasta - kahtia halkaistuna. Ja valitettavasti juuri se paha puolisko ennättää perille ennen hyvää. Aluksi varakreivi ei poistu linnasta ollenkaan, mutta sitten alkaa tapahtua yhtä ja toista. Medardo esimerkiksi jättää jälkeensä kahtia halkaistuja hedelmiä tai jopa eläimiä, kuten lepakon ja meduusan. Hän myös tapaa paimentyttö Pamelan, johon rakastuu ensisilmäyksellä. Tai oikeastaan päättää rakastua. Miten käy kaksikon tulevaisuuden, tuleeko heistä onnellinen pari ja saako Pamela yhdistettyä kreivin puolikkaat taas kokonaiseksi?

Kirja oli melko mielenkiitoinen lukukokemus. En ole hyvä tulkitsemaan rivien välistä kerrottuja asioita tai kovin moniuloitteisia kirjoja. Koin kirjan hieman vaikeaselkoiseksi ja siksi sen lukemisessa meni kauemmin kuin olisi sen lyhyyden perusteella voinut olettaa. Kirjan alku oli myös hieman tahmea, mutta sitten lukeminen alkoi vähän helpottaa.

Kertoja on kirjan alussa tuntematon ja pysyikin sellaisena jonkin aikaa. Hän kuitenkin puhuu Medardosta enonaan, eli sen verran lukijalle paljastetaan heti alussa. En vieläkään osaa sanoa, halkesiko varakreivi oikeasti kahtia sodassa, mutta väittäisin, että halkesi. Mutta niin tuntui halkevan myös hänen persoonallisuutensa. Enkä usko, että kirjaimellinen halkeaminen edes on kirjan pääpointti, vaan se, miten sota vaikuttaa Medardon mieleen. Hän ei ole enää oma itsensä ja ero hyvän ja pahan puoliskon välillä on kyllä havaittavissa. Mielialat tuntuvat heittelevän joka päivä. Pidän kyllä siitä, miten sodan vaikutuksia Medardon mieleen kuvataan. Kirja ei silti ole liian vakava, vaan mukana on myös huumoria. Tarina on tiivis, mutta eheä.

Kirja sijoittuu suurinpiirtein 1600-luvun alkuun, joten opin sitä lukiessa myös uusia asioita. Yksi mieleenpainuvimmista on se, että aatelissuvuilla oli aikoinaan imettäjiä, joiden tehtävä oli imettää lapsia. Näin aatelistolla oli enemmän aikaa keskittyä muihin asioihin ja muuhun elämään. En tiedä, onko tämä mainittu jossain historian tunnilla, mutta jos onkin, niin minulta se on ainakin mennyt ohi. Myös varakreivillä on oma imettäjänsä, Sebastiana.

En oikein tiedä, mitä minun pitäisi tästä kirjasta sanoa. Se on ihan hyvä, muttei herättänyt mitään sen suurempia tunteita. Sen takia tämä arviokin taitaa jäädä vään tyngäksi. En tiedä, tulenko lukemaan Calvinolta joskus jotain muutakin, mahdollisesti. Kyllä jäi vähän kutkuttamaan, että mitä kirjailijalla olisi muissa teoksissa tarjottavanaan. Ainakin niillä on hauskoja nimiä: Paroni puussa, Ritari joka ei ollut olemassa, Kenraali kirjastossa...

Tällä kirjalla saan taas yhden uuden merkinnän Kirjallinen maailmanvalloitus -haasteeseen, koska Calvino on italialainen kirjailija. Italialaisia kirjoja tuli kesällä luettua useampikin, joten Italia on kirjallisesti vallattu siis jo aikaisemmin. Halkaistu varakreivi on 96. Tammen keltaisessa kirjastossa ilmestynyt kirja. Myös Helmet 2020 -haaste saa uuden merkinnän kohtaan 32. Kirja on alunperin julkaistu kielellä, jota et osaa.

Arvosana: ★★★