E. L. James - Fifty Shades of Grey - Sidottu
Tiedän, mitä moni blogini lukija (jos teitä enää tämän postauksen jälkeen edes on hah) nyt ajattelee: miksi luin jotain sellaista kuin Fifty Shades? No, luimme tämän ensimmäisen osan yhdessä parin muun kirjagrammaajan kanssa. Meillä oli siis tästä tavallaan sellainen pienimuotoinen lukupiiri. Luulen, etten olisi tähän kirjaan muuten ehkä koskaan tarttunutkaan, siitäkin huolimatta, että omistan koko trilogian omassa hyllyssäni. Minulla on tästä kirjasta vahvoja mielipiteitä, eivätkä ne välttämättä ole niin kovin positiivisia. Tiedän, että kirja on eroottista fiktiota ja sellaisena se ehkä pitäisikin lukea. Mutta kyllä minulla silti heräsi paljon tunteita ja ajatuksia, joista haluan tässä postauksessa kirjoittaa. Lienee ihan sanomattakin selvää, että sinä saat tykätä tai olla tykkäämättä tästä kirjasta, jokaisella on mielipiteensä ja se on täysin ok.
Tässä postauksessa luultavasti spoilaan yksityiskohtia juonesta, eli pieni spoilervaroitus tähän väliin. Kaikki luultavasti jo tietävät tämän kirja(sarja)n perusjuonen. On Anastasia "Ana" Steele, nuori ja miesten suhteen kokematon yliopisto-opiskelija, joka tapaa Christian Greyn, seksikkään, mysteerisen, kylmäkiskoisen, karismaattisen ja rikkaan miljonäärin. Nämä kaksi sitten aloittavat seksiseikkailut Greyn "leikkihuoneessa", mutta pian Analle käy kuitenkin selväksi, ettei Christian ehkä olekaan aivan sitä, mitä hän parisuhteelta ja kumppanilta odottaa.
Aloitetaan vaikkapa kirjan hahmoista, sillä heihin kirja pääasiassa keskittyy. Anastasian naiivius ja hyväuskoisuus on ärsyttävää ja turhauttavaa. Hän suostuu (siis alistuu) suunnilleen kaikkeen, mitä Grey häneltä vaatii. Minun teki lukijana mieli ravistella Anaa ja huutaa, että herää jo, etkö tajua, miten arvaamattoman ja myrkyllisen miehen kanssa olet tekemisissä?! Ja vaikka Anan mielessä käväisisi epäilyksiä tai ajatuksia siitä, ettei hän ehkä haluakaan suostua tai tehdä jotakin tai jokin ei tunnu pelkästään hyvältä, kuittaa hän ne vain sillä, että hänen "sisäinen jumalattarensa" on liekeissä pelkästä Christianin katseesta. Minä tulkitsin Anan sisäisen jumalattaren hänen seksuaalisena puolenaan, hänen himonaan Christiani kohtaan. Alitajunta taas mielestäni kuvasi Anan järkeä. Periaatteessa ihan näppärä idea - mutta voi tavaton, että koin myötähäpeää lukiessani "sisäisestä jumalattaresta". Ihan kuin Anastasia olisi joku 13-vuotias teini. Anastasian kokemattomuus ei itsessään ole se asia, mikä minua eniten häiritsi. Mutta oli surullista ja turhauttavaa lukea siitä, miten hän antoi Christianin pompotella itseään miten sattuu. Kaksikon sähköpostiviesteissä Ana oli jopa kivan piikikäs ja ivallinen, mutta kasvotusten Christianin kanssa hän ei sitä uskaltanut olla, vaan tuntui suunnilleen menettävän puhekykynsäkin Christianin läheisyydessä.
No entäs tämä ah-niin-seksikäs Christian Grey sitten? Häneen minulla meinasi palaa hermot todella monta kertaa. Christian on dominoiva, manipuloiva, pelottava, etäinen ja mielialoiltaan ailahtelevainen hahmo, jonka rankka lapsuus on tehnyt hänestä kylmän ja neuroottisen - kenties jopa aiheuttanut hänen seksuaalisen fetissinsä BDSM-juttuihin. Kyllähän menneisyyden traumat ja huonot kokemukset vaikuttavat ihmiseen luultavasti läpi hänen elämänsä. Mutta minun mielestäni Christian tarvitsee kipeästi ammattiapua ja terapiaa, ei nuorta ja kokematonta neitsyt-tyttöä tyydyttämään hänen seksuaaliset tarpeensa ja olemaan hänen talutushihnassaan aina kuin mies sitä vain sattuu haluamaan (eli käytännössä koko ajan). Seksuaalisissa fetisseissä ei ole mitään pahaa, mutta niiden kuuluisi pysyä vain siellä makkarin puolella. Mutta kun ei, Christian haluaa hallita Anastasiaa ihan hänen päivittäisessä elämässään, hän haluaa Anastasian olevan hänen. Tässä kuuluisassa "kirjallisessa sopimuksessa" on jopa erikseen mainittuna pykälät sille, mitä Christian haluaa Anan syövän ja että Anan täytyy käyttää suun kautta otettavia ehkäisypillereitä. Tämä ehkäisyasia ärsytti minua jotenkin todella paljon. E-pillerit sopivat oikeasti aika harvalle naiselle ja terveessä parisuhteessa kummankaan ei missään nimessä kuuluisi painostaa toista käyttämään mitään tiettyä ehkäisymuotoa vain sen takia, että toinen osapuoli (useimmiten mies) ei suostu itse käyttämään ehkäisyä.
Christianissa on heti alusta asti niin monta varoitusmerkkiä - joko Ana ei oikeasti tajua niitä tai haluaa vain sivuuttaa ne, koska on niin epävarma ja tuntee vihdoinkin olevansa haluttu ja rakastettu - että minä en luottaisi tuohon mieheen hetkeäkään. Christian sanoo myös ääneen ällöttäviä ja karmivia juttuja esimerkiksi siitä, miten on alusta asti halunnut lyödä Anaa.
Kirja on liian pitkä ja etenkin loppua kohden siinä on turhaa dialogia ja seksikohtauksia (joita siis on kirjassa muutenkin lähes jokaisessa luvussa, se nyt tuskin yllättää ketään), jotka eivät ole juonen kannalta mitenkään oleellisia tai kuljeta tarinaa eteenpäin. Ana tuntuu elävän tietynlaisessa seksihuumassa ja -kuplassa, jonka takia hän tietenkin rakastuu Christianiin, vaikkei edes tunne häntä kunnolla. Koska eihän Christian avaudu Analle juuri mistään ja jos Ana yrittää keskustella hänen kanssaan vakavasti, niin Christian sulkeutuu ja laskelmoivana miehenä harhauttaa Anaa ja viettelee hänet sänkyyn. Seksikohtaukset alkavat myös hyvin pian toistaa itseään, eikä kirja muutenkaan ole erityisen hyvin kirjoitettu - kirjoitustyyli on jotenkin lapsellisen oloista ja vain korostaa Anan kokemattomuutta. Kirjaa oli kaikesta huolimatta yllättävän koukuttavaa lukea, vaikka se alkoikin tylsistyttää loppua kohden ja odotin vain, että kirja loppuisi.
Ja nyt minusta sitten tuntuu, että on ehkä pakko lukea tämän trilogian kaksi jatko-osaakin. En vain tiedä, milloin pääni kestää lukea ne ilman, että tekee mieli koko ajan pyöräytellä silmiäni (sorry not sorry, Christian ;)) takaraivooni asti. Kaikki elokuvat olen nähnyt - ja itseasiassa katsoin ensimmäisen elokuvan toistamiseen juuri eilen (12.2.) - mutta muistan elokuvista vain pääpointit.
No suosittelisinko minä sitten tätä kirjaa muille? Täytyy sanoa, että en varsinaisesti. Minua lähinnä turhautti ja ärsytti kirjaa lukiessani ja no, tunteitahan nekin ovat. Pidän kyllä siitä, kun kirja herättää tunteita. Mutta oikeasti kirja on aika huono, varmasti on olemassa paljon parempaakin eroottista kirjallisuutta, jos sellaista haluaa. Kai tämä sellaisena guilty pleasure (hehheh)-lukemisena vielä meneekin ja siksi annoinkin sille 3-3,5 tähteä.
Arvosana: ★★★¼
Nämä oli ihan pakko lukea muiden mukana, kun ne ilmestyivät, vaikka annoin niille vain yhden tähden, puolikaskin olisi riittänyt. Onhan näistä tehty elokuvatkin, joten kiinnostusta riittää aihepiiriä kohtaan. Kirjat riittivät minulle. Kaikkea sitä tulee luettua.
VastaaPoistaMie en tosiaan näitä ole koskaan aiemmin lukenut. Ja no, luulen että pystyisin aivan hyvin jatkamaan elämääni ilman näitäkin, mutta olen kyllä sen verran utelias, että ehkä niihin kahteen muuhunkin pitää vielä tarttua... En kyllä tiedä, että miksi teen näin itselleni :D Mutta siis se on kyllä hyvä asia, jos nämä kirjat ovat aikoinaan innostaneet ihmisiä lukemaan enemmänkin. Kyllähän nämä ilmestyessään taisivat olla iso juttu.
Poista